Ylitornio tarjoaa useita luonnon, kulttuurin ja historian nähtävyyksiä, jotka sopivat hyvin niin kotimaisille kuin kansainvälisille vierailijoille.
Aavasaksanvaara on Ylitornion tunnetuin luontokohde ja yksi Suomen virallisista kansallismaisemista. Se kohoaa 242 metrin korkeuteen Tornionjokilaakson yläpuolelle, tarjoten vaikuttavat näkymät niin Suomen kuin Ruotsin puolelle. Maisemat levittäytyvät kymmenien kilometrien päähän, ja selkeällä säällä silmä kantaa yli jokien, vaarojen ja metsien aina Ruotsiin saakka. Aavasaksa on tunnettu erityisesti yöttömän yön ihmeestä: se on Lapin eteläisin paikka, jossa keskiyön aurinko näkyy juhannuksen aikaan.
Historiallisesti Aavasaksa on Suomen vanhimpia matkailunähtävyyksiä. 1700-luvulla se valittiin yhdeksi havainnointipaikaksi, kun Ruotsin ja Ranskan tiedemiehet mittasivat maapallon muotoa. 1800-luvulla keisari Aleksanteri II:n vierailua varten vaaran huipulle rakennettiin keisarillinen paviljonki, Keisarinmaja, joka on edelleen nähtävissä. Myös 1960-luvulla rakennettu näköalatorni tarjoaa kävijälle panoraaman, jonka voi kokea jokaisella vuodenajalla eri tavoin.
Kuntakeskuksen läheisyydessä sijaitse Ainiovaara mahdollistaa monipuolisen luontoliikunnan, sekä upeat näköalat. Hiihtostadionilta voi lähteä suoraan reitistöille, jossa pääsee talvella myös hiihtämään. Hiihtostadion läheisyydessä sijaitsee myös kuntoportaat, sekä jäähalli.
Napapiiri liittyy vahvasti ranskalaisen matemaatikon ja tähtitieteilijän Pierre Maupertuisin tutkimusmatkoihin 1736. Hän johti Ranskan tiedeakatemian retkikuntaa Lapissa ja suoritti astemittausta. He selvittivät onko maapallo navoiltaan litistynyt vai ei. Retkikunta suoritti mittauksiaan Tornionlaaksossa vuosina 1736-1737. Mittausten eteläisin piste oli nykyisinkin pystyssä oleva Tornion kirkontorni ja pohjoisin Kittisvaara Pellossa. Muita pisteitä olivat muun muassa Pullinkivaara Svansteinin kylällä, Niemivaara Pellon kunnassa sekä Aavasaksa Ylitorniolla. Toinen vastaavanlainen retkikunta lähetettiin päiväntaasajalle nykyisen Ecuadorin valtion alueelle.
Astemittauksen ketju muodostuu 258 kolmiosta ja siinä on yhteensä 265 peruskolmiopistettä sekä 60 apupistettä. Ketju kulkee nykyään kymmenen maan alueella: Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä, Moldovassa sekä Ukrainassa. Se mitattiin vuosina 1816 – 1855 F.G.W. Struven johdolla. Kyseessä on kolmioketju, jonka pituus on 2820 km. Se kulkee lähellä itäistä 26 pituuspiiriä Hammerfestistä, Pohjoisen jäämeren rannalta, Mustallemerelle Ukrainan Izmailiaan.
Keisarinmaja on Lapin vanhin matkailurakennus, joka pystytettiin vaaralla vierailleita matkalaisia varten. Se on rakennettu 1882 ja toimii museona kesäisin. Lähellä sijaitsee Aavasaksan paviljonki, jossa toimii kahvila.
Orhinselänniemi on uniikki hiekkasärkkä, joka sijaitsee Miekojärvellä, Ylitornion kunnan puolella. Orhinselänniemeltä voi ihailla Miekojärven järvimaisemaa, sekä pulahtaa uimaan. Orhinselänniemellä voi vierailla joko veneellä tai patikoimalla. Orhinselänniemessä on kota, käymälä ja ulkotulipaikkoja.
Ylitornion ja Ruotsin Övertorneån yhdistää Aavasaksan silta. Sillan keskiosassa sijaitsee Suomen ja Ruotsin valtakunnan raja. Raja on maailman rauhallisin ja sen voi ylittää mihin tahansa vuorokauden aikaa. Ruotsin puolella sijaitsee Övertorneån keskustaajama, Matarenki (Matarengi).
Napapiiri kulkee lähellä Ylitornion ja Pellon kuntien rajaa. Miekojärven ainutlaatuisuus syntyy myös siitä, että se sijaitsee napapiirillä. Napapiirin voi virallisesti ylittää Loma-Vietosella, Kuusirannantie 59, 95675 Meltosjärvi.
Mellajärvellä Pahka-Ateljee on pysähtymisen arvoinen paikka erikoisuuksineen. Pahka-Ateljeessa esitellään Urho Kankaan elämäntyötä pahkatöiden parissa, sekä siellä sijaitsee Suomen pienin kotimuseo. Pahka-Ateljee sijaitsee Ylitornion ja Rovaniemen välissä, jonka vuoksi sinne on helppo poiketa.
Ylitornion kunnan ylläpitämällä Place to kiss -selfiepaikalla voit ottaa muistoksi kuvan vierailusta. Yksin tai yhdessä rakkaan kanssa!
Alkkulanraitti 55
95600 Ylitornio
kirjaamo@ylitornio.fi
0210826-9
Verkkolaskuosoite: 00370210826901004
Välittäjä: CGI
Välittäjätunnus: 003703575029
Yleinen hätänumero: 112
Suomen hätäkeskuslaitoksen kansainvälinen numero (Ruotsin mobiiliverkosta): +358 9 2297 0908