Rakennusluvat ja -valvonta ovat keskeisiä osia rakentamisen ohjausta, ja niiden tarkoituksena on varmistaa, että rakentaminen tapahtuu turvallisesti, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja voimassa olevien säädösten sekä kaavamääräysten puitteissa. Rakennuslupa tarvitaan uusien rakennusten rakentamiseen, merkittäviin korjaus- ja muutostöihin sekä eräisiin muihin rakennushankkeisiin, kuten käyttötarkoituksen muutoksiin. Luvan myöntämisessä huomioidaan muun muassa rakennuspaikan kaavamääräykset, rakennuksen sopivuus ympäristöön sekä tekniset ja turvallisuuteen liittyvät vaatimukset.
Rakennuslupaprosessi alkaa hakemuksen jättämisellä kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Lupaprosessin aikana tarkastellaan muun muassa rakennuksen sijoittumista tontille, rakennusoikeuden käyttöä ja sen vaikutuksia ympäristöön. Joissakin tapauksissa hakemuksesta voidaan pyytää myös lausuntoja muilta viranomaisilta tai kuulla naapureita.
Rakennusvalvonta seuraa rakennushankkeen etenemistä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennuttajan on huolehdittava siitä, että rakennustyömaalla suoritetaan lakisääteiset katselmukset, kuten aloituskokous, perustuskatselmus ja lopputarkastus. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että rakentaminen täyttää turvallisuusmääräykset, rakennustekniset vaatimukset ja ympäristöön liittyvät vaatimukset. Jos luvan ehtoja ei noudateta, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa korjauskehotuksia, keskeyttää työt tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
Rakennuslupien ja -valvonnan avulla edistetään laadukasta ja turvallista rakentamista, ehkäistään mahdollisia rakennusvirheitä ja varmistetaan, että rakennetut kohteet kestävät aikaa sekä täyttävät asukkaiden ja ympäristön tarpeet.
Ylitornion kunta – Rakennusvalvonnan julkipanotRakennusjärjestys on kunnassa voimassa oleva määräyskokoelma, joka täydentää valtakunnallista maankäyttö- ja rakennuslakia sekä kaavamääräyksiä. Sen tarkoituksena on ohjata rakentamista paikalliset olosuhteet huomioiden ja varmistaa, että rakennettu ympäristö on turvallinen, viihtyisä ja toimiva. Rakennusjärjestyksessä voidaan asettaa tarkempia määräyksiä esimerkiksi rakennusten sijoittumisesta, ulkonäöstä, jätehuollosta, piha-alueiden järjestelyistä ja suojeltavista rakennuskohteista. Rakennusjärjestys on sitova asiakirja, ja se on huomioitava rakennuslupaa haettaessa.
Kunnanhallitus on kokouksessaan 20.4.2020 § 70 päättänyt panna täytäntöön Ylitornion kunnan rakennusjärjestyksen.
Rakennusvalvonnan tehtävänä on huolehtia osaltaan turvallisen, terveellisen, viihtyisän ja kauniin rakennuskannan ja ympäristön muodostumisesta sekä säilymisestä. Huomioon on otettava rakentajan, naapurin, ympäristön ja yhteiskunnan velvollisuudet ja oikeudet. Tähän pyritään ohjauksella, neuvonnalla, lupapäätöksillä ja valvonnalla siten kuin rakennuslainsäädännössä edellytetään
Rakentamislain mukaiset lupahakemukset haetaan sähköisesti Lupapiste.fi-palvelun kautta. Palveluun rekisteröidytään pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ensimmäisen käyttökerran yhteydessä. Lupapiste kattaa Ylitornion kunnan rakennus- ja toimenpidelupien sekä poikkeamispäätösten hakemisen.
Maisematyölupaa haetaan maisematyölupa hakemuslomakkeella ja hakemus osoitetaan kaupungin ympäristövalvontaan tai maisematyölupa haetaan sähköisesti (vain Rovaniemen kaupungin alueella, Ylitorniolla ei ole sähköistä asiointia). Päätöksen tekee rakennusvalvonta.
Tarkastelunäkökulma näkyvyys esim. järvelle ja vaikutus maisemaan, ei niinkään metsätaloudellinen.
LIITTEET:
1. RAKENNUSPAIKAN HALLINTA 1 kpl
Omistusoikeus voidaan osoittaa lainhuutotodistuksella tai sen jäljennöksellä (enintään 3 kk vanha).
Hallintaoikeuden voi selvittää myös jäljennöksellä kauppa-, lahja- tai muusta luovutus-kirjasta tai vuokrasopimuksesta.
2. Hankkeen kuvaus/asemapiirros 3 kpl
Mittakaavassa 1:500 pinta-ala =½ ha, (yli ½ ha Mk 1:1000).
3. Kaavaote tai rekisterikartta: 3 kpl
Asemakaava tai yleiskaava-alueella sijaitsevan rakennuspaikan osalta kaavaotteen (maksullinen) saa Osviitasta
Kaava-alueitten ulkopuolisille rakennuspaikoille tarvittavan rekisterikarttaotteen (maksullinen) saa Osviitasta tai Lapin maanmittauslaitokselta. Rekisterikartan tulee olla mittakaavassa 1:10 000.
4. Naapureiden kuuleminen:
Hakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapurille. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Jos kaupunki suorittaa kuulemisen, peritään siitä lautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti.
5. Yhtiöiden ja yhteisöjen on toimitettava hallituksen kokouksen pöytäkirjanote, josta ilmenee toimenpide. Yhtiöiden on toimitettava myös kaupparekisteriote.
Maisematyölupahakemuksessa on esitettävä:
– Puiden runkoluku kpl/ha tai tontti, ennen ja jälkeen hakkuiden, lisäksi tarvittaessa valtapuiden poistuma % sekä keskipituus. (puunkaatolupa)
– Kuvaus metsästä, maastokuvaus jos sillä on asiaan merkitystä. Esim. ensiharvennus-taimikko, päätehakkuu yms.
– Muuttuuko maanpinnan korkeus kaivamalla tai maa-ainesta lisäämällä? Jos muuttuu, niin asemapiirrokseen merkittävä muutosalue sekä leikkauspiirustuksiin muutos alkuperäiseen maanpintaan nähden.
– Rannalle jäävä suojavyöhyke, montako metriä leveä. Esim. käsittelemätön alue rannalla n. 10 m ja niemen kärki jätetään koskemattomaksi
– Erityisen tärkeillä maisema-alueilla myös hakkuutähteiden poisto voi tulla kysymykseen.
Jos haluat purkaa rakennuksen tai sen osan asemakaava-alueella, tarvitset purkamisluvan. Luvasta päättää kunnan rakennusvalvonta. Purkamislupa on haettava myös asemakaava-alueen ulkopuolella oleville kohteille, jos alueella on rakennuskielto tai jos yleiskaavassa niin määrätään.
Vaikka purkuun ei tarvittaisi lupaa, purkamisesta on tehtävä purkamisilmoitus rakennusvalvonnalle 30 päivää ennen työn aloitusta.
Uudisrakentamisen yhteydessä sinun ei tarvitse hakea lupaa erikseen, vaan purkamisluvan voi sisällyttää rakentamislupaan.
Tarvitset purkamisluvan, kun:
* Kun olet purkamassa asemakaava-alueella sijaitsevaa vähäistä merkittävämpää rakennusta tai sen osaa.
* Kun olet purkamassa rakennusta tai sen osaa alueella, jolla ei ole voimassa asemakaavaa, mutta alue on rakennuskiellossa asemakaavan laatimista varten.
* Jos em. alueiden ulkopuolella yleiskaavassa määrätään, että rakennuksen purkaminen vaatii luvan.
Jos on kyseessä talousrakennusrakennuksen tai muun vähäisen rakennuksen tai rakennelman purkaminen, vaaditaan purkamisilmoitus.
Tarvitset purkamisilmoituksen:
* Jos kyse on asemakaava-alueella talousrakennuksen tai muun vähäisen rakennuksen tai rakennelman purkamisesta.
* Jos kyse on asemakaavoittamattomalla alueella rakennuksen tai rakennelman purkamisesta.
* Jos rakennusvalvonta on kehottanut purkamaan rakennuksen esimerkiksi siksi, että rakennuksella ei ole rakennuslupaa tai siksi, että rakennus on tulipalossa tuhoutunut niin, ettei sitä voida pitää enää pitää rakennuksena.
* Jos purettavalla rakennuksella on pysyvä rakennustunnus.
Purkamislupa:
Hae purkamislupaa ensisijaisesti sähköisessä asiointipalvelussa tai kirjallisesti. Mikäli aiot purkaa myös esim. talousrakennukset, muista hakea samalla lupa kaikille purettaville rakennuksille.
Selvitä etukäteen, ettei purettava rakennus tai sen osa ole historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas tai alueella, jolla kulttuurihistorialliset tai maisemallisesti arvot voivat vaikuttaa purkamisluvan myöntämiseen. Ole tarvittaessa yhteydessä rakennusvalvontaan.
Ilmoita purkamisluvan vireille tulosta naapureille. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Rakennusvalvonta määrittelee tarvittaessa tiedotettavat ja kuultavat naapurit (esim. kapean puistosuikaleen takana oleva naapuri). Ilmoita erityisesti naapureille, joiden asuinympäristöön hankkeella voi olla vaikutuksia (esim. näkymät).
Liitä hakemukseesi selvitys purkumateriaalin ja rakennusjätteen käsittelystä ja käyttökelpoisten rakennusosien hyväksikäyttämisestä sekä purkutöiden vastaavan työnjohtajan hakemus ja suostumus tehtävään.
Kysy lisätietoja ja neuvoja sähköisessä asiointipalvelussa tai rakennusvalvonnan asiakaspalvelusta. Toimi ja hanki kaikki liitteet ohjeiden mukaisesti.
Rakennusten purkamisessa ota huomioon rakentamislain ja -asetuksen määräykset.
Älä aloita purkutyötä ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen 30 + 7 vuorokauden päästä päätöksen julkipanosta. Ilmoita töiden aloittamisesta rakennusvalvontaan. Purkutöissä ota huomioon mahdolliset asbestityön aiheuttamat vaatimukset (asbestilainsäädäntö).
Purkamisilmoitus:
Purkamisilmoitus tehdään ensisijaisesti sähköisessä asiointipalvelussa tai kirjallisesti. Liitteeksi ilmoitukseen lisätään asemapiirros, valokuvat purettavasta rakennuksesta, selvitys purettavan rakennuksen omistuksesta ja mahdollinen valtakirja.
Purkamisilmoitus on tehtävä vähintään 30 vrk ennen purkutöiden aloitusta. Rakennusvalvonta voi tänä aikana perustellusta syystä edellyttää purkamisluvan hakemista kohteelle. Tällöin purkutöitä ei saa aloittaa ennen kuin haettava purkulupa on myönnetty ja lainvoimainen.
Rakentamislupa RakL 42 §, uudisrakentaminen
Rakentamisen luvanvaraisuudesta on säädetty RakL 42 §:ssä. Lain mukaan rakentamislupa vaaditaan aina, kun kyseessä on:
Lain mukaan lupa vaaditaan myös, jos rakentamisella on
Laajennus on aina luvanvaraista. Paikallaan pysytettävät rakennuskohteet esim. kelluvat rakennukset vaativat luvan.
Rakentamislupa RakL 42 §, korjausrakentaminen
Korjaus- ja muutostyö on aina luvanvaraista, kun rakentamisessa on kyseessä:
Laajentaminen on aina luvanvaraista. Rakentamislupa voidaan myöntää pelkästään toteuttamisen edellytysten perusteella ilman sijoittamisen edellytysten arviointia korjaus- ja muutostyössä, jolla ei ole vaikutusta sijoittamiseen.
Rakentamislupa tarvitaan aina, kun korjataan tai muutetaan suojeltua rakennusta.
Naapurin kuuleminen ja tiedottaminen
Rakentamislaki 63-65 §
Kunnan on ilmoitettava rakentamislupahakemuksen vireilletulosta ja kuultava naapureita, jollei ilmoittaminen ja kuuleminen rakentamishankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurien edun kannalta ilmeisen tarpeetonta.
Kunnan on lisäksi varattava kunnan jäsenille ja osallisille tilaisuus esittää mielipiteensä lupahakemuksesta, jos hakemus koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (252/2017).
Hakija voi itse kuulla naapurit tai pyytää kuntaa kuulemaan naapurit. Jos hakija kuulee itse naapurit, tulee käyttää oheista lomaketta. Naapureiden allekirjoittamat lomakkeet tulee liittää Lupapisteeseen hakemuksen liitteisiin. Jos haluat, että kunta kuulee naapurit, siirry Lupapisteessä hakemuksen välilehdelle Lausunnot ja merkitse "Kunta kuulee naapurit".
Naapurikuulemisessa naapuritonttien omistajille ja haltijoille esitellään pääpiirustussarjan asemapiirustus ja muut naapurin edun kannalta olennaiset suunnitelmat.
Maalämpö
Maalämpöjärjestelmän asentaminen/rakentaminen on aina luvanvaraista rakentamista (RakL 42 §). Maalämmön keruujärjestelmiä ovat lämpökaivo, maapiiri ja vesistö.
Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen ja maaperään tai vesistöön sijoitetun lämmönkeruuputkiston asentaminen on ollut luvanvaraista 1.5.2011 alkaen.
Maalämmön käyttäminen (lämpö kaivo, maalämpöpiiri) lämmitysjärjestelmänä vaatii rakennusvalvontaviranomaisen luvan sekä uudisrakentamisessa, että lämmitysjärjestelmän vaihdoksessa. Lämpökaivon sijoittamisessa on huomioitava eri kohteiden minimietäisyyksiä. Minimietäisyyksien tarkoitus on ehkäistä riskejä ja ongelmatilanteita.
Lämpö kaivojen vähimmäisetäisyydet eri kohteissa voivat vaihdella pohjaveden virtausolosuhteista ja maaperästä riippuen.
Rakentamislupahakemus maalämmön rakentamiseen
Rakentamislupahakemus tehdään Lupapisteen sähköisessä asioinnissa.
Hakemuksen liitteet:
Loppukatselmus jäänyt pitämättä
Tällaisessa tilanteessa rakennushankkeeseen ryhtyvä on lähtökohtaisesti laiminlyönyt MRL 153 §:n Loppukatselmus velvoitettaan loppukatselmuksen pitämiseksi ja sen tilaamisesta rakennusvalvonnasta rakennusluvan voimassaoloajan aikana.
Rakennusluvan loppukatselmus voidaan suorittaa niin sanottuna ylimääräisenä katselmuksena, mikäli sen pitämisen edellytykset täyttyvät. Ylimääräisestä katselmuksesta veloitetaan rakennusvalvonnan taksanmukainen maksu.
Ylimääräisen katselmuksen tarkoitus on saattaa rakennuslupa rakennusvalvonnan rekistereissä valmiiksi ja katselmuksen yhteydessä ”Loppukatselmus” merkitään rakennusvalvonnan rekisteriin valmiiksi kyseisellä ylimääräisellä katselmuksella.
Ylimääräinen loppukatselmus pidetään lähtökohtaisesti vain siinä tapauksessa, jos rakennusluvan (osittainen loppukatselmus MRL 153 a §) on pidetty ns. (käyttöönottokatselmus) ja rakennus on käyttöönottokatselmuksessa hyväksytty käyttöön tai jos se on merkitty muun viranomaisen esim. verottajan toimesta valmistuneeksi. Ja rakennuslupa on myönnetty olemassa olevan Maankäyttö- ja rakennuslain aikana vuodesta 1.1.2000 alkaen.
Lähtökohtaisesti: mikäli ns. käyttöönottokatselmusta ei ole pidetty velvoitetaan rakennuksen/kiinteistön omistajaa hakemaan uutta rakentamislupaa.
Luvan hakemisesta vapautettu rakentaminen
Luvanvaraisuudesta on vapautettu RakL 42 § mukaisesti mm. seuraavat rakennuskohteet:
Rakentamisessa on aina noudatettava rakentamismääräyksiä ja lakia, mutta rakentaminen ei aina edellytä lupaa. Rakentamismääräysten ja lain lisäksi rakentamiselle on asetettu alueellisia määräyksiä asemakaavoissa, yleiskaavoissa, rakentamistapaohjeissa ja kunnan rakennusjärjestyksessä, joita on noudatettava. Poikkeaminen näistä vaatii poikkeamisluvan. Poikkeamiseen on aina oltava perusteltu syy.
Rakennuttajan on itse huolehdittava määräysten noudattamisesta, riittävän suunnitteluosaamisen ja vastuuhenkilöiden hankkimisesta sekä rakentamisen kaavanmukaisuudesta ja rakennusjärjestyksen määräysten noudattamisesta. Suunnitelmien tulee olla määräysten mukaisia ja rakennuskohteen on täytettävä rakentamismääräyksissä asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.
Rakentamisessa on aina noudatettava rakentamisen sääntelyä:
Jos rakentaminen ei ole kaavanmukaista, sille on aina haettava poikkeamislupa (esim. rakennusalan rajan vähäinenkin ylitys).
Luvasta vapautetun rakentamisen osalta rakentajan hankkii riittävän osaamisen ja ohjauksen suunnittelijalta, joka ratkaisee rakentamisen tekniset vaatimukset ja varmistaa määräysten mukaisuuden.
Puiden kaataminen tontilla
Lupaa ei tarvita, jos kyseessä on:
Lupa tarvitaan:
Huomioitavaa tonttipuista
Naapurin puut
Rakennusvalvonta ei voi puuttua naapureiden välisiin puukiistoihin. Kiista on yksityisoikeudellinen ja asiassa kannattaa edetä naapurin kanssa keskustellen. Naapurien väliset riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeudessa.
Naapuruussuhdelain 8 §:n mukaan tontin omistaja tai haltija saa poistaa naapurin alueelta omalle tontilleen kasvavia juuria ja oksia, jos niistä aiheutuu haittaa ja omistaja ei ole pyynnöstä huolimatta poistanut niitä kohtuullisessa ajassa. Tällaisessa tilanteessa kannattaa huomioida, että puu on naapurin omaisuutta, ja varomaton leikkaaminen voi vahingoittaa sitä pysyvästi.
Naapurin puolella oleva puu saattaa varjostaa pihan aurinkoisinta paikkaa tai sotkea lehdillä tai neulasillaan muitakin pihoja. Nämä syyt eivät välttämättä riitä perusteeksi puiden kaadolle, vaan ne kuuluvat sietämisvelvollisuuden piiriin.
Korjausavustus iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntoihin
Korjausavustusta iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntoihin myöntää Ara (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus). Tarkempia ohjeita avustusten hakemiseen löydät Ympäristöministeriön verkkosivulta osoitteesta avustusohjeet.varke.fi.
Avustus rakennusperinnön hoitoon
Rakennusperinnön hoitoavustuksella tuetaan korjaustoimenpiteitä, jotka säilyttävät suomalaista rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä jälkipolville. Avustuksen myöntää elinvoimakeskus ja sen maksaa KEHA-keskus. Tarkempia ohjeita avustusten hakemiseen löydät Elinvoimakeskuksen verkkosivulta osoitteesta elinvoimakeskus.fi.
Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustukset
Avustuksen tarkoituksena on säilyttää arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä osana kansallista kulttuuriperintöä ja tukea rakennusrestauroinnin työtapojen säilymistä. Avustettavat kohteet voivat olla rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita, joilla on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Entistämisavustuksia voidaan myöntää kohteen omistajalle rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla (498/2010) suojeltuihin kohteisiin tai muuten merkittäviin kohteisiin, joiden kunnostus edellyttää erityistä kulttuuri- tai rakennushistoriallista asiantuntemusta ja osaamista. Avustusta haetaan valtionhallinnon yhteisessä Haeavustuksia.fi-palvelussa. Tarkempia ohjeita avustusten hakemiseen löydät Museoviraston verkkosivulta osoitteesta museovirasto.fi.
Tälle sivulle on tuotu sisältöä Suomi.fi-palvelusta. Tuodun tiedon tuottajana toimii Rovaniemen kaupunki.
Alkkulanraitti 55
95600 Ylitornio
kirjaamo@ylitornio.fi
0210826-9
Verkkolaskuosoite: 00370210826901004
Välittäjä: CGI
Välittäjätunnus: 003703575029
Yleinen hätänumero: 112
Suomen hätäkeskuslaitoksen kansainvälinen numero (Ruotsin mobiiliverkosta): +358 9 2297 0908