Ylitornio kuntana

Asuminen ja ympäristö

Ylitornio sijaitsee Tornionjokilaaksossa ja rajautuu Ruotsiin, jossa naapurina on Övertorneå.
Alueella puhutaan suomea, ruotsia ja meänkieltä, ja luonto tarjoaa monia mahdollisuuksia ulkoiluun ja matkailuun.
Ylitornio on paikka, jossa yhdistyvät rikas historia, kulttuuri ja hyvä elinympäristö.

Etäisyys km

Helsinki 808
Kemi 87
Tornio 67
Oulu 196
Kiiruna 250
Tampere 684
Luulaja 150
Rovaniemi 110
Ruotsi 1
Tromssa 509
Kolari, Ylläs 150

Ylitornio kuntana

Ylitornion kunta sijaitsee Tornionjokilaaksossa. Naapurikuntia ovat Suomen puolella Pello, Rovaniemi, Tervola, Tornio ja Ruotsin puolella Övertorneå. Ylitornion ja Övertorneån kuntakeskukset muodostavat yhdessä historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden. Seudulla puhutaan kolmea kieltä: suomea, ruotsia ja meänkieltä. Ylitornion ystävyyskunnat ovat Lyngen Norjassa ja Taebla Virossa.

Komeinta Tornionjokilaaksoa

Kautta vuosisatojen Tornionlaakso ja Ylitornion Aavasaksa ovat kiinnostaneet ihmisiä. Matkailijat ovat aina saaneet alueella vieraanvaraisen kohtelun. Keisarien ja kuninkaiden maisemavaara Aavasaksa keisarinmajoineen sekä Ainiovaara Tornionjoen varressa kutsuvat niin laskettelemaan kuin monipuoliset valoladut hiihtämäänkin tai jopa luontopoluille retkeilemään. Moottorikelkka- ja kanoottireitit vievät vierasta nopeasti tähän Aavasaksan Lappiin.

Hyvä paikka asua ja yrittää

Metsäiset ja kumpuilevat vaaramaisemat, Tornionjoki sekä suuret vesistöt Napapiirin halkomassa kauniissa maisemassa luovat puitteet myös yksilöidyille harrastuksille. Liikunta ja kulttuuritarjontaa riittää rajan molemmin puolin. Ruoka on myös osa kulttuuria: leipäjuusto, kuivaliha, poro- ja hirviruuat, lohi ja siika ovat tornionjokilaaksolaista perinnettä. Myös perinteistä on kasvanut Ylitornion vahva yrittäjähenki.

Historian havinaa

Ylitornion asukkaat rakensivat ensimmäisen kirkon jo vuonna 1482, vuonna 1606 Ylitornio itsenäistyi omaksi kirkkopitäjäksi. Suomen Ylitornio ja Pello sekä Ruotsin Ylitornio muodostivat yhden yhtenäisen pitäjän ennen vuotta 1809, jolloin Haminan rauhan raja jakoi sen kahtia. Tuolloin myös nykyinen Pello kuului vielä Ylitornion pitäjään. Pohjoisella Napapiirin pojoispuolella aurinko ei nouse sydäntalvella horisontin yläpuolelle. Tätä aikaa kutsutaan kaamokseksi. Kesällä aurinko puolestaan pysyy näkyvillä vuorokaudet ympäri. Ylitorniolla Napapiiri kulkee Meltosjärven kylän kohdalla.

Maupertuis

Napapiiri liittyy vahvasti ranskalaisen matemaatikon ja tähtitieteilijän Pierre Maupertuisin tutkimusmatkoihin 1736. Hän johti Ranskan tiedeakatemian retkikuntaa Lapissa ja suoritti astemittausta. He selvittivät onko maapallo navoiltaan litistynyt vai ei. Retkikunta suoritti mittauksiaan Tornionlaaksossa vuosina 1736-1737. Mittausten eteläisin piste oli nykyisinkin pystyssä oleva Tornion kirkontorni ja pohjoisin Kittisvaara Pellossa. Muita pisteitä olivat muun muassa Pullinkivaara Svansteinin kylällä, Niemivaara Pellon kunnassa sekä Aavasaksa Ylitorniolla. Toinen vastaavanlainen retkikunta lähetettiin päiväntaasajalle nykyisen Ecuadorin valtion alueelle.

Struven ketju

Astemittauksen ketju muodostuu 258 kolmiosta ja siinä on yhteensä 265 peruskolmiopistettä sekä 60 apupistettä. Ketju kulkee nykyään kymmenen maan alueella: Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä, Moldovassa sekä Ukrainassa. Se mitattiin vuosina 1816 – 1855 F.G.W. Struven johdolla. Kyseessä on kolmioketju, jonka pituus on 2820 km. Se kulkee lähellä itäistä 26 pituuspiiriä Hammerfestistä, Pohjoisen jäämeren rannalta, Mustallemerelle Ukrainan Izmailiaan.

Övertorneå kommun

Visit Ylitornio

Kartanot ja perinnetalot

Iikan tupa. Tupa on vanha peräpohjalainen pirtti ja se on kalustettu 1800-luvun lopun malliin. Kirjailija Väinö Kataja vieraili usein iltaisin rupattelemassa Iikan tuvassa.
Kohkolan talo. Kohkolan talo on Tornionlaaksolainen peräpohjalaistalo, talon hirret ovat 1700-luvulta.
Niuron perinnetalo. Niuron perinnetalo sopii juhlapaikaksi. Se sijaitsee kauniilla paikalla, Tornionjoen rannalla.

Museot ja kirkot

Keisarinmaja on Lapin vanhin matkailurakennus, joka pystytettiin vaaralla vierailleita matkalaisia varten. Se on rakennettu 1882 ja toimii museona kesäisin.
Koulumuseo käsittää ajanjakson kiertokoulusta peruskouluun Ylitorniolla. Avoinna sopimuksen mukaan.
Ylitornion kirkko. Ylitornion kirkko rakennettiin vuonna 1940. Kellotapuli rakennusvuosi on 1819 ja se lienee vanhin käytössä oleva rakennus Ylitorniolla. Alttaritaulun on maalannut J. Hedman v. 1818.

Patsaat ja muistomerkit

Annikki Kariniemen patsas. Kirjailija Annikki Kariniemi, 1913-1984. Sijainti Aavasaksan vaaran laella.
Maupertuis muistomerkki. Muistomerkki sijaitsee Aavasaksan vaaran laella.
Väinö Katajan patsas sijaitsee kunnan keskustassa, torilla.