Kunnanjohtaja Tapani Melaluodon esittelypuheenvuoro vuoden 2020 talousarvioesityksestä kunnanvaltuuston kokouksessa 9.12.2019

 

Arvoisa puheenjohtaja

Arvoisat valtuutetut

Kuntien toimintaympäristö on viime vuosia epävarmemmassa tilanteessa. Siitä kertovat myös viime päivien tapahtumat valtakunnan politiikassa. Suhdannekäänne hitaamman kasvun suuntaan on tapahtunut. Viime viikolla kylläkin uutisoitiin, että Suomessa talouskasvu on ollut ennakoitua parempaa. Positiiviset yllätykset ovat saaneet Kuntarahoituksen nostamaan kuluvan vuoden kasvuennustetta 1,1 prosentista 1,6 prosenttiin. Maailmatalouden suhdannekuoppa ei ole toistaiseksi tarttunut voimakkaasti Suomeen.

Valtakunnan hallituspolitiikka on murrosvaiheessa. Näyttää kuitenkin siltä, että entisellä pohjalla ja entisellä hallitusohjelmalla jatketaan. Kauppalehden kolumnisti kirjoitti viime viikolla, että uusi hallitus voi saada mojovan huomenlahjan. Talous on kasvanut loppuvuonna yllättävänkin reippaasti. Näkymä on usvainen, mutta Suomi on edelleen hyvissä asemissa. Tätä peliä ei ole ainakaan vielä hävitty. Talouskasvun hiipumista ensi vuonna pidetään kuitenkin selvänä.

Jääkiekkotermein sanottuna on syytä pelätä, että pelikirja sekoaa neuvottelupöydissä ja lakot ajavat suomalaisen vientiketjun jäähypenkille kärsimään käytösrangaistusta. Jäähy voi muuttua ottelurangaistukseksi, jos hallitussotku menee umpisolmuun. Samalla menetetään momentum – siis se hetki, kun pitäisi lyödä lisää löylyä ja vauhtia Suomen talouteen.

Kuntatalouden tila on heikentynyt kuluvana vuonna voimakkaasti yleiseen taloustilanteeseen verrattuna. Julkisen talouden tasapainon arvioidaan edelleen heikkenevän. Kuntien vuoden 2019 tilinpäätökset tulevat olemaan huonoimmat koko 2000-luvulla. Kuntatalouden osalta näkymä on sumuinen. Kuntien taloutta hankaloittavat ja epävarmuutta luovat väestörakenteen muutos, toimintamenojen kasvu sekä verotulojen ja valtionosuuksien kehitys.

Lapin maakunnassa kehitysnäkymät ovat myönteiset. Lapissa on meneillään ja tulossa jopa miljardin euron hankkeet. Hankkeita on metsäteollisuudessa, kaivostoiminnassa, matkailussa, tuulivoimassa jne. Lapissa arvioidaankin tilannetta rohkeasti niin, että Lappi toimii veturina ja muu Suomi, Helsinki mukaan lukien tulee veturin vetämissä vaunuissa.

Maakunnan tilanne ei ole kuitenkaan kaikilta osin ruusuinen. Syntyvyys on suuri huolenaihe niin meillä kuin koko maakunnassa. Viime vuonna Lapissa syntyi 1 365 lasta. Työvoiman saatavuudesta on muodostunut merkittävin pullonkaula Lapin kasvunäkymille. Maakunnan sisäinen muuttoliike on voimakasta. Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee.

Työvoiman saatavuus ja väestön väheneminen ovat niin maakunnan kuin Ylitornionkin isoimmat haasteet lähitulevaisuudessa. Haasteen selättäjiä on turha odotella alueemme ulkopuolelta. Haasteet on selättävä pääosin omin voimin.

Lapissa suunnitellaan parhaillaan järeitä toimia maakunnan veto- ja pitovoiman parantamiseksi. Maakunnassa on päätetty tehdä ennennäkemätön satsaus imagomarkkinointiin, brändityöhön ja yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen. Hankkeen työnimi on Lappi – viisaan kasvun keskus. Tavoitteena on, että hankkeet käynnistyvät vuoden 2020 aikana. Me olemme mukana hankkeessa.

 

Puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Ylitornion kunnan taloussuunnitelma kolmelle seuraavalle vuodelle on panostus tulevaisuuteen ja on panostus nuoriin. Suunnitelmasta kumpuaa tahtotila vaikuttaa kehityksen suuntaan. Esimerkiksi investointisohjelmaesitys on mittava. Investoimme mm varhaiskasvatukseen, alueen elinvoimaan, imagoon ja vetovoimaan.

Valtuusto on jo aiemmin tehnyt päätöksen uuden päiväkodin rakentamisesta. Useita vuosia on lapsiperheille ja päivähoidon henkilöstölle luvattu panostamista aivan nuorimpiin kuntalaisiin. Nyt on aika lunastaa lupaukset. Siirtämällä asiaa alkaa uskottavuutemme kärsimään.

Taloussuunnitelmassa esitetään isoja panostuksia Aavasaksalle ja Ainiovaaraan. Aavasaksan laskettelutoimintaan on tehty viime vuosina paljon investointeja. On rakennettu kahvila-huoltorakennus, kunnostettu hissiä, tehty kolmas rinne ja mattohissi. Nyt uudistetaan hissiin ala-aseman olosuhteet. On oikea hetki päättää, järjestämmekö olosuhteet sellaisiksi, että laskettelutoiminnan kausi pitenee varmasti useilla kuukausilla ja palvelee kuntalaisia ja alueen yritystoimintaa.

Mielestäni kotikuntamme elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Se oli aistittavissa esimerkiksi vuoden yrittäjäjuhlassa. Kunnan yrityspalvelun ovi käy vilkkaasti. Hankkeita on laajalla rintamalla, esimerkiksi metallialalla, kaupan alalla ja matkailussa. Lapin alueen isot hankkeet säteilevät myös meille. Hankkeista on vain päästävä osalliseksi.

Asioiden eteen pitää tehdä töitä ja varmistaa, ettei myönteisiä mahdollisuuksia romuteta kunnan ulkopuolelta tulevalla toiminnalla. Tästä esimerkkinä on keskustelu vankilan toiminnan jatkumisesta Ylitorniolla. Keväällä oli uhka päällä vankilatoiminnan jatkumisesta. Kunnan ja maakunnan kansanedustajien aktiivisella toiminnalla uhka torjuttiin.

Ympäristötyö ja luonnonsuojelu ovat tärkeitä asioita. Länsi-Lapin alueelle suunnitellaan uusia luonnonsuojelualueita. Aavasaksanvaaran ja Rompas-Rajapalojen kaivostoiminta-alueen valtion maita suunnitellaan luonnonsuojelualueiksi. Valmistelussa on lähdetty voimakkaasti luonnonsuojelullisista perusteista ottamatta huomioon alueen elinvoimaan ja kuntatalouteen liittyviä vaikutuksia. Valtiolla pitää olla valmius hakea aktiivisesti korvaavia alueita. Tämä on juuri nyt hyvin ajankohtainen edunvalvonnan asia.

En mene tässä esittelyssäni tarkemmin talousarvion ja taloussuunnitelman yksityiskohtiin. Yksityiskohtia on esitelty valtuutetuille useissa tilanteissa syksyn aikana. Toimitin valtuutetuille kunnanhallituksen esityksen jälkeen myös tiedotteen esitykseen liittyvistä yksityiskohdista. Myös Meän Tornionlaakso-lehdessä on ollut tietoa kunnanhallituksen esityksestä.

Näkemykseni on, että Ylitornion kunta on tehnyt oikeita ja kauaskantoisia päätöksiä päättäessään esimerkiksi lomituspalvelutoiminnan alueen laajentamisesta ja kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta kuntaan.

Kun valtuusto tasan vuosi sitten hyväksyi talousarvion tälle vuodelle, oli talousarvion alijäämä lähes puoli miljoonaa euroa. Vuoden varrella on tehty myös muutama uusi päätös, jotka ovat kasvattaneet alijäämäpainetta. Puheenvuoroni alussa kertomaani kuntien talousnäkymään viitaten on selvää, että tämän vuoden tulos tulee olemaan alijäämäinen. Edellistä talousarviota ja taloussuunnitelmaa hyväksyttäessä oli tavoitteena, että vuoden 2020 talousarvion valmisteluun liittyen valmistellaan kunnan talouden tasapainottamisohjelma. Tavoitteeksi asetettiin, että ensi vuoden talousarvion tulot ja menot ovat tasapainossa.

Vuoden 2018 tilinpäätöksen valmisteluun liittyneestä työkuormasta johtuen emme ole tehneet tasapainotustyössä mitään erityistä prosessia vaan talousarvion valmistelu on tapahtunut perinteisellä kaavalla ja aikataululla.

Lopputulos on kuitenkin se, mikä tavoitteeksi asetettiin. Talousarvioesityksen tulot ja menot ovat tasapainossa. Meillä on iso työ myös toteuttaa vuosi siten, että tilinpäätösvaiheessa tilanne on sama.

 

Puheenjohtaja

Haluan kiittää kunnan henkilöstöä, johtoryhmää ja luottamushenkilöitä hyvin tehdystä työstä kuntalaisten palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelussa.

Toivotan kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!

   

Tapani Melaluoto
Ylitornion kunnanjohtaja