Mawson julkisti tiedotteen kultamineraalivarannoista Ylitornion Rajapalossa

Mawson Resources Limited julkisti ensimmäisen otaksutun kulta- ja kobolttimineraalivaranto arvion Rajapalojen tutkimusalueella Ylitorniolla. Varantoarvion on laatinut australialainen AMC Ltd.

Kyseessä on avo- ja maanalaisesti hyödynnettävissä oleva 424 000 unssin rajoitettu ja otaksuttu kultamineraalivaranto, jonka pitoisuus on 3,1 g/t (yhteensä 4,3 miljoonaa tonnia). Arvio osoittaa siis, että Rajapaloissa merkittävä strateginen kulta-kobolttivaranto. Rajoittamattoman arvion perusteella Rajapalot sijoittuu Suomen kolmen parhaimman tällä hetkellä tunnetun kultahankkeen joukkoon sekä pitoisuuksien että unssien suhteen, ja yhdeksi harvoista kanadalaisen NI 43-101 -standardin mukaisesti arvioiduista kobolttivarannoista koko Euroopassa.

Palokkaan kulta- ja kobolttivaranto esiintyy kahdessa muodostumassa (Palokas ja Etelä-Palokas). Palokkaan varanto on pituudeltaan 240 metriä, se sijaitsee 300 metrin syvyydessä ja on 20 metrin paksuinen. Etelä-Palokkaan varannon pituus on 180 metriä, se sijaitsee 220 metrin syvyydessä ja on alle 20 metrin paksuinen.

Rajapalojen hankkeen elinkaari voi muodostua vuonna 1986 löytyneen, 150 kilometrin etäisyydellä Rajapaloista sijaitsevan Agnico-Eaglen Kittilän kultaesiintymän tapaiseksi. Kittilän ensimmäinen varantoarvio julkistettiin 11 vuotta esiintymän löytymisen jälkeen. Malminetsinnän avulla hanke laajeni dramaattisesti ja sen todetut ja todennäköiset mineraalivarannot käsittävät 4,1 miljoonaa unssia kultaa. Esiintymän hyödyntäminen aloitettiin avolouhoksena, jonka jälkeen siirryttiin maanalaiseen louhintaan ja nyt se on Agnico Eaglen arvioidulta elinkaareltaan pitkäikäisin kaivos.

Sähkömagneettiset maanpintamittaukset ja lentomittaukset osoittavat Rajan ja Palokkaan olevan vähintään kaksi kertaa nyt arvioitua laajemmat. Mittaukset osoittavat selkeitä kairauskohteita yhtiön varannon laajentamiseen tähtäävään 15 000 metrin timanttisyväkairausohjelmaan, jonka on suunniteltu alkavan tammikuussa 2019 (luvituksen salliessa).