Lapin hyvinvointialueen päätöksenteko tulee perustumaan vahvaan demokratiaan
Lapin hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin on tehnyt esityksen hyvinvointialueen poliittisesta johtamisjärjestelmästä. Kyseessä on vasta esitys, joka menee vielä keväällä hyvinvointialueen aluevaltuuston käsittelyyn. Uusi valtuusto aloittaa työnsä maaliskuun alussa.
Poliittisessa organisaatiossa ylintä päätösvaltaa käyttää 59-henkinen aluevaltuusto, jonka lappilaiset valitsevat tammikuun aluevaaleissa. Muita lain vaatimia toimijoita ovat aluehallitus, johon tulisi 13-15 jäsentä, tarkastuslautakunta (13-15-jäsentä), aluevaalilautakunta (5 jäsentä), saamen kielen lautakunta (11-13 jäsentä) sekä nuorisovaltuusto ja vanhus- ja vammaisneuvostot.
Näiden lisäksi esitetään kolmea 11-13-jäsenistä lautakuntaa, jotka olisivat hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta, pelastus- ja valmiuslautakunta sekä osallisuus- ja asiakkuuslautakunta. Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta vastaisi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä sekä yhteistyöstä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Osallisuus- ja asiakkuuslautakunta edistäisi asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Sen alaisuudessa toimisi 5-7-jäseninen yksilöasioiden jaosto, joka käsittelisi yksilöitä koskevia sote-palvelujen päätöksiä ja oikaisuvaatimuksia. Pelastus- ja valmiuslautakunta vastaisi pelastustoimesta sekä hyvinvointialueen varautumis- ja valmiusasioista.
Lautakuntien lisäksi perustettaisiin hyvinvointialueen ja kuntien neuvottelukunta, jossa olisi edustaja jokaisesta kunnasta, Lapin liitosta ja Saamelaiskäräjiltä. Hyvinvointialuetta neuvottelukunnassa edustaisi hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta sekä aluehallituksen, aluevaltuuston, osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan ja saamen kielen lautakunnan puheenjohtajat. Neuvottelukunnassa olisi läsnäolo- ja puheoikeus muun muassa hyvinvointialuejohtajalla, kunnanjohtajilla ja maakuntajohtajalla.
Saamen kielen lautakunnan jäsenmäärästä ja tehtävistä neuvotellaan Saamelaiskäräjien kanssa. Lautakunnan jäsenten tulee olla saamenkielisiä. Vähintään 40 prosenttia lautakunnan jäsenistä on nimettävä Saamelaiskäräjien sekä Kolttien kyläkokouksen esittämistä henkilöistä siten, että kyläkokous esittää näistä yhtä henkilöä.
Virkamiehistä koostuva väliaikainen valmistelutoimielin eli vate on valmistellut luottamuselimiä koskevan esityksensä tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän kanssa. Vaten puheenjohtaja Jari Jokelan mukaan ehdotukselle on vahva tuki poliittiselta seurantaryhmältä ja suurimpien puolueiden piirijärjestöiltä.
Useammalla lautakunnalla varmistetaan, että työmäärä ei kasaannu liikaa aluehallituksen harteille varsinkaan näin alkuvaiheessa, kun päätettäviä asioita on tavallista enemmän. Lisäksi lautakuntien määrällä ja kohtuullisen isolla jäsenmäärällä voidaan varmistaa, että luottamushenkilöitä on mukana koko maantieteellisesti laajalta alueelta.
Lautakuntiin on päädytty, sillä niissä voi olla valtuutettujen lisäksi myös muita henkilöitä. Esimerkiksi valiokunnat koostuisivat vain valtuutetuista. Nyt esitetyssä mallissa vain puolet lautakuntien jäsenistä tulisi olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja, ja sääntö ei koskisi lainkaan aluevaalilautakuntaa tai saamen kielen lautakuntaa.
Vate valmistelee yhteistyössä poliittisen seurantaryhmän kanssa tulevalle valtuustolle esityksen myös hallintosäännöstä, jossa määritellään tarkemmin sekä poliittisten toimielinten että johtavien viranhaltijoiden tehtävät ja vastuut.
Lisätietoja
väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lshp.fi, 040 532 3998
