Siirry sisältöön

Hyvinvointialue esittää ensi vuoden investointeihin reilua 53 miljoonaa

Lapin hyvinvointialue vie loppuun kuntien ja kuntayhtymien aloittamia rakennusprojekteja ja hankintoja, mutta muuten investointisuunnitelma on niukka. Lapin aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen investointisuunnitelmaesityksen vuosille 2023-2026. Suunnitelma menee vielä ministeriöiden hyväksyttäväksi.

Suunnitelmassa etusijalla ovat kuntien ja kuntayhtymien jo aiemmin aloittamat hankinnat, joiden keskeyttämisestä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Lisäksi pelastuslaitoksen sammutusautojen ja suojavarusteiden kunto on monin paikoin huono, minkä vuoksi hyvinvointialue yrittää nyt ottaa kiinni aiemmin syntynyttä niin sanottua korjausvelkaa.

 

Ensi vuoden suurimmat investoinnit
-Lapin keskussairaalan laajennuksen ensimmäinen vaihe, 26 miljoonaa
-sote-palvelujen ICT-hankinnat ja muut aineettomat hyödykkeet, 7 miljoonaa
-Rovaniemen lapsi- ja nuorisokoti, 5 miljoonaa
-sote-palvelujen laitteet ja kalusto, 4 miljoonaa
-pelastuspalvelujen laitteet ja kalusto, 4 miljoonaa
-muut sote-palvelujen tilamuutokset ja perusparannukset, 3 miljoonaa
-lääkintälaitteet, 2 miljoonaa
-ambulanssit, 1 miljoona
-Sodankylän pelastuslaitoksen kalustosuoja, 100 000 euroa

 

Lisäksi hyvinvointialueen tytäryhtiö Rovaniemen Keskuspesula Oy suunnittelee investoivansa uuteen hiilineutraaliin pesularakennukseen ja -tekniikkaan 8 miljoonaa.

Suunnitelmassa ei ole esimerkiksi lasten- ja nuortenpsykiatrian tiloja sisältävää Lapin keskussairaalan laajennuksen toista vaihetta. Tulevaa päätöksentekoa varten hyvinvointialue tekee selvityksen lasten- ja nuortenpsykiatrian toiminnasta ja tilatarpeista. Samoin tehdään selvitys pesulan rakennustarpeista sekä pesulapalvelujen järjestämisestä hyvinvointialueella.

Aluehallitus tekee kaikista nyt suunnitelluista uusista investoinneista myöhemmin vielä erilliset päätökset.

Investointisuunnitelma perustuu aiemmin hyväksyttyyn talousarviokehykseen, jonka mukaan hyvinvointialue tavoittelee nollatulosta, eli että ensivuoden tulot ja menot olisivat yhtä suuret. Taustalla on ministeriöiden määräys, jonka mukaan parin vuoden siirtymäajan jälkeen hyvinvointialueet eivät saa enää tehdä alijäämäisiä eli negatiivisia tuloksia.

Talousarviokehyksessä toiminnan kaikiksi kuluiksi on arvioitu yhteensä 960 miljoonaa, josta investointien osuus olisi noin 54 miljoonaa. Asiakasmaksuilla ja muilla tuotoilla on tarkoitus kattaa menoista noin 120 miljoonaa. Jäljelle jäävät noin 840 miljoonaa katettaisiin valtion rahoituksella, joka on noin 870 miljoonaa. Poistojen ja muiden kirjaamiserien jälkeen tulos olisi nolla. Talousarviokehyksessä on edelleen paljon tarkentuvia asioita, muun muassa kuntien vuokratilojen vuokrat, palkkakehitys ja inflaation vaikutukset.

Investointeja varten hyvinvointialue ottaa kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyvien lainojen päälle uutta lainaa 29 miljoonaa. Valtio on myöntänyt paljon suuremmatkin lainanottovaltuudet, mutta lainan määrä halutaan pitää maltillisena, sillä korot ovat nousussa. Tilanne on päinvastainen kuin esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, missä hyvinvointialue on pyytänyt valtiota kasvattamaan sen lainanottovaltuuksia.

 

Aluevaltuusto haluaa perehtyä tarkemmin Länsi-Pohjan Mehiläis-ulkoistukseen  

Lapin aluevaltuusto haluaa lisätietoja Mehiläinen Länsi-pohjan sopimuksesta vielä loppuvuoden aikana. Aluehallitus on kutsunut kaksi selvityshenkilöä kartoittamaan sopimuksen muutostarpeiden, mitättömyyden tai irtisanomisen edellytysten selvittämistä. Selvityksessä on meneillään tiedonkeruuvaihe. Selvitystyöryhmän lisäksi valtuusto haluaa kuulla myös Mehiläisen edustajia. Pekka Heikkisen (Kok.) esitys toimijoiden kuulemisesta voitti valtuuston äänestyksessä äänin 42-17.

Kunnista ja kuntayhtymistä on siirtymässä hyvinvointialueelle noin 5200 eri laajuista sopimusta. Valtuuston päätöksen mukaan hyvinvointialueella on oikeus olla hyväksymättä kuntien yksittäisten sopimusten siirtymistä hyvinvointialueen vastuulle. Ratkaisevien sopimusten jatkosta on tehtävä päätökset ensi vuoden syksyyn mennessä. Kuntien sote- ja pelastuspalvelujen tilat taas siirtyvät hyvinvointialueelle kolmen vuoden sopimuksella, jota on mahdollista jatkaa yhdellä lisävuodella.

 

Lisätietoja:
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
investointisuunnitelma: talousjohtaja Elisa Kusmin, elisa.kusmin@lapha.fi, 040 758 2762

 

Valtuuston esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa nettisivuillamme: https://lapha.fi/paatoksenteko/poytakirjat-ja-esityslistat


Alkuun